Kirjoituksia

Tällä sivulla on jäsenistömme kirjoittamia lehtikirjoituksia.

Vanhuspalvelulakiluonnos on torso

Pettymyksekseni sain lukea, että vanhuspalvelulakiin ei ole tulossa pykälää siitä, kuinka paljon hoitajia pitää olla. Jää siis suositukseksi. Ei voi olla totta! Juuri hoitajamitoitukset ovat olleet tapetilla!  Kotihoidosta puuttuu suosituksetkin!

Suosituksilla ei tästä sopasta selvitä. Lakiin tulee ilmoitusvelvollisuus hoidon epäkohdista, no eiköhän se kuulu jo muutenkin työmoraaliin, mutta ei kaikki uskalla sanoa mitään, kun pomon pelko ja työpaikan menettämisen pelko on olemassa. Vedotaan muutenkin riittävästi vaitiolovelvollisuuteen. Ja auttaako se mitään, vaikka ilmoittaisi? Jos ei ehdi töitään kunnolla tehdä ja hoidonlaatu on heikkoa, ei lisää henkilökuntaa palkata kuitenkaan, ja sama meno jatkuu.

Suositukset eivät riitä ja niitä rikotaan. Tehdään töitä minimi henkilöstömäärillä, ja kun ei saa sijaisia ja tehdään vajaalla henkilöstömäärällä, mennään alle suositusten! Koulutettua henkilökuntaa ei ole riittävästi, kannattaa miettiä mistä johtuu. Työn raskaus ei juuri houkuttele, kun hoitajia liian vähän, kiireessä unohtuu ergonomia. Tuki- ja liikuntaelin sairaudet ovatkin yksi suurimmista sairasloman syistä alalla.

Suositukset eivät muutenkaan riitä, koska hoitoisuus on lisääntynyt mm. kasvavan dementian myötä. Alarajoja tulisi nostaa.

Tämän hoitajamitoitusten sivuuttaminen ei tee kyllä tästä alasta yhtään houkuttelevaa. Mikä ihme tässä mättää?

Onneksi kyseessä on vasta lakiluonnos, ja toivoa sopii, että järki löytyy Peruspalveluministeriltäkin työryhmineen.

Mutta sopii epäillä, jos lakia on jo näin kauan valmisteltu, jää tämä asia ikuiseksi ongelmaksi ja koulutettu hoitajamäärä senkun vähenee, ja työpaikka löytyy kokonaan toiselta alalta.

Vanhusmäärä kasvaa. Hoitajien määrä ei sen mukana?

Olen huolissani hoidonlaadusta, hoitajien jaksamisesta. Tämä tilanne ei siis muutu.

Hoitajien riittäävä määrä on ennaltaehkäisyä, luo turvallisuutta

Tanja Hartonen-Pulkka (Sd)

Lähihoitaja

Eduskuntavaaliehdokas

Mäntyharju

Kirjoitus julkaistu Pitäjänuutisissa 11.3.2011

Tavallisen ihmisen asialla

Hyvinvointivaltio tulee säilyttää ja käyttää yksityistämistä harkiten. Pitää varoa menemästä Amerikan malliin. Palveluja ei saa ajaa alas, eikä niin, että vain ne kenellä on varaa, saavat tarvitsemansa palvelut. Tavallisella kuntalaisella pitää olla varaa palveluihin ja terveyskeskukset paikkakunnilla tulee säilyttää, eikä ajaa palveluja suurimpiin keskuksiin. Kulkeminen varsinkin maaseudulla on vaikeaa muutenkin, kun julkisia liikenneyhteyksiä karsitaan. Oman auton käyttö on välttämätöntä, mutta kallista!

Vanhustenhuollossa pitää ajatella hoidonlaatua ja hoitajien työssä jaksamista. Miten saadaan alasta houkutteleva, jos tilanne on kestämätön? Hoitajamäärät ovat minimitasolla, joissain paikoissa jopa alle. Kun laatuun panostaa lisäämällä hoitajia riittävä määrä, kaikki hyötyvät. Vanhukset saavat arvokkaan loppuelämän, työssä jaksaa paremmin, sairaspoissaolot vähentyvät kuin myös sijaistarve. Hoitajien pitää saada olla oikeasti läsnä. Miksi lasku pitää maksaa lopussa? Näin on myös lapsiperheiden panostuksessa. Perhetyöntekijöitä tulee saada silloin, kun tilanne ei ole vielä akuutti. Lapsiperheisiin tulisi saada enemmän ns. kodinhoitaja-palvelua. Jokaisella meillä ei ole sosiaalista verkostoa joka auttaa. Pitää selvitä itse.

Vanhukset ulos. Käsittämätöntä, ettei se kuulu vanhustenhoitoon. Miten on mahdollista? Eivät vanhukset ovat säilössä vanhainkodeissaan, omissa kodeissaan, vaikka muun hoidon saavatkin. Omaisten tuki on tarpeen, mutta yhteiskunta on vastuussa!

Omaishoitajia tulee tukea toiminnallisesti ja rahallisesti enemmän. He tekevät arvokasta työtä. Lyhytaikapaikkoja tulee lisätä. Yhä useampi omaishoitaja väsyy, ja yhden hoidettavan sijaan on kaksi. Miksi valtio tulee niin vähän vastaan?

Eläkeiän nosto ei ole ratkaisu. Se näyttää vain hyvältä paperilla, mutta käytännössähän eläkeikä ei nouse. Nykyään työtahti vain kasvaa, vastuu ja paineet. Puhutaan sanasta tehokkuus, ja sitä sanaa ei saisi hoitoalalla edes käyttää. Puhutaan ihmisistä, ihmisten kohtaamisesta!

Pitää aloittaa nuorista, nuorissa on tulevaisuus! Antaa heti signaali välittämisestä, annetaan kuntana töitä, yritykset mukaan. Nuorille mahdollisuus.

Yhteisöllisyys on katoava, ammentakaamme se esiin ja unohdetaan itsekkyys!

Tanja Hartonen-Pulkka, SDP, Etelä-Savo

Eduskuntavaaliehdokas

Onko Suomi hyvinvointivaltio?

Tuloerot kasvavat rikkaitten ja köyhien välillä. On huolestuttavaa miten paljon Suomessa on köyhiä, mm. lapsiperheitä, työttömiä ja eläkeläisiä, joihin asia kohdistuu.

Jos olisimme hyvinvointivaltio, niin miksi heikommassa asemassa olevilta, kuten mm. vanhusten, eläkeläisten, lapsiperheiden, ja sairaitten palveluista karsitaan?  Palveluja ei saa karsia, koska useilla ei ole varaa yksityiseen hoitoon!

Samalla myös matalapalkkaiset kärsivät, koska käteen jäävä osuus on vähäinen. Jo pelkästään päivähoitomaksuihin menee paljon rahaa ja täyden hoitomaksun saa maksaa, vaikka palkka on pieni. Tulorajoja olisi syytä nostaa yhtälailla, kuin olisi myös syytä miettiä onko lapsilisään oikeus kaikilla?

Suomalaisten hyvä työmoraali on tunnettua. Työn ja työntekijän tulee kohdata. Yksi tärkeimmistä työmoraalin ylläpitäjistä on työhyvinvointi.  Työssäjaksamiseen tulee panostaa. Esimies on siinä avainasemassa: harrastuksia tulee tukea, ottaa myös perheolosuhteet  huomioon työvuorojen suunnittelussa. Kun jaksaa töissä, jaksaa vapaa-aikana ja jaksaa töissä pidempään. Eläkeiän nosto ei ole ratkaisu!
Mielenterveysongelmat ja päihteitten käyttö Suomessa lisääntyy huomattavasti ja tämä on erityisen huolestuttavaa nuorilla. Nuorissa on tulevaisuus, ja heihin pitää panostaa. Koulu, koti ja riittävä määrä ammatti-ihmisiä tulee olla kunnissa. Valtion tulisi tukea kuntia riittävästi. Asioihin pitää tarttua heti ja pitää huoli, että ennaltaehkäisevään toimintaan varataan riittävästi rahaa. Sillä estetään peruuttamattomat seuraukset.

Samaan aikaan kuitenkin suunnitellaan rahan antamista muualle. On ollut Kreikka kysymys ja nyt tulee Irlanti, kuka sitten?  Miten taataan, että raha saadaan takaisin? Miten taataan, ettei Suomi ole kohta samassa tilanteessa, pyytämässä apua muualta? Velkakello käy kiivaasti. Suomi velkaantuu nopeammin kuin milloinkaan ennen. Leikkauksia tehdään omassa maassamme koko ajan, ja kuitenkin rahaa myös löytyy muiden kriisimaiden auttamiseen. Miten me voimme antaa rahaa muille maille, kun köyhyys omassa maassa kasvaa?

Eduskunta tarvitsee tavallista ihmistä, arjen asiantuntijaa, joka toimii oikeudenmukaisesti pienen ihmisen ääntä kuunnellen. Siihen minä tarvitsen sinun äänesi. SDP puolueena toimii pienen ihmisen asialla. Siis toivon sinun osallistuvan talkoisiin ja anna meille äänesi!

Tanja Hartonen-Pulkka
Eduskuntavaaliehdokas (Sd)

Kirjoitus julkaistu ViikkoVapaus -lehdessä 9.12.2010

Mitä on hyvä hoito?

Mielestäni hyvään hoitoon perushoidon lisäksi kuuluu aika, jolloin voi keskustella, tai vaikka vain istua vieressä puhumatta mitään. Keskustelulla tarkoitan, että voimme kuunnella ihmistä rauhassa ilman, että siinä samalla suoritamme hoitotoimenpiteitä. Käytän sanaa suoritamme, koska tälle hetkellä se on sitä. Pukeminen, vaippojen vaihto, peseminen, vuoteesta ylös nostaminen ja syöttäminen on tehtävä kiireellä, jotta kaikki näissä asioissa apua tarvitsevat saavat sen avun. Täytyy kyllä sanoa, että kaikkia emme ehdi vuoteesta aina ylös nostaa. Mikä tarkoittaa sitä, että hoidettavat saavat sen välttämättömimmän perushoidon. He jotka pystyvät itse käymään wc:ssä, syömään ja peseytymään, on vain murto-osa. Puhutaan siitä kuinka paljon apua tarvitsevat lisääntyvät, miten sitten käy?

Se paljon puhuttu yksilöllisyys. Sitä ei ole hoitotoimenpiteet, joita tehdään liukuhihnatyönä ja he jotka sitä vaativat esim. sairautensa vuoksi, saavat sen. Mikä tarkoittaa sitä, että he, jotka ovat vuoteessa, saavat aikaa paljon vähemmän. Tätä tulisi päättäjien miettiä. Me kaikki olemme joskus avuntarpeessa. Haluammeko, että hoitaja käy huoneessa kiireellä vaihtamassa vaipan, pukemassa housut jalkaan ja antamassa ruuan?  Juuri, kun olen sanomassa jotain huomaan, että ovi meni kiinni. Ovi menee kiinni siksi, että kiire pakottaa seuraavaan huoneeseen eikä siksi, että hoitaja ei haluaisi kuunnella.

Ovatko päättäjät miettineet kuinka suuri syy tämä kiire on sairaslomiin ? Virus- ja bakteeri tartuntoja ei vähennetä sillä, että palkataan henkilökuntaa lisää, mutta tuki- ja liikuntaelin sairaudet varmasti vähenisivät, sekä uupumuksen aiheuttamat sairaslomat. Kun työtä joutuu tekemään kiireellä, ei ole aikaa jokaisen kohdalla miettiä ergonomisuutta. Siirrot on tehtävä sillä keinolla mikä on vähiten aikaa vievää.

Uupumus ja masennus johtuu siitä, että tunnemme huonoa omaa tuntoa, kun joudumme ja pystymme tekemään vain välttämättömimmän. Jos jäämme kuuntelemaan ja vietämme enemmän aikaa yhden ihmisen luona tarkoittaa sitä, että muiden ihmisten kanssa tahtia on kiristettävä.

Jo pelkästään jokaiselle osastolle yhden laitosapulaisen palkkaaminen, jonka työaika on 8-16 helpottaa työtaakkaa. Tämä voisi hoitaa pyykki- ja astiahuollon, auttaa syöttämisessä sekä pesuissa ja olla apuna ylös nostamisissa.

Kiire ei ole ammattitaidottomuutta. Kiire johtuu sitä, että työtaakka on suuri,  jopa liian suuri. Meillä ei siis ole edes mahdollisuutta käyttää sitä kaikkea ammattitaitoa, jonka omaamme, koska siihen ei ole aikaa. Tunnemme huonoa omaatuntoa ja ajoittain jopa syyllisyyttä. Töihin lähtö saattaa tuntua epämiellyttävältä, koska tietää, että taas se sama kiire on edessä. Ja ammattitaidolla ei ole mitään tekemistä sen kanssa onko henkilökuntaa tarpeeksi, vaikka olisit kuinka ammattitaitoinen niin aikaa ei voi taikoa lisää.

Emme voi vaatia tai edes olettaa, että omaiset käyvät syöttämässä, pukemassa ulkoiluttamassa tai pesemässä puolisoaan, sisartaan tai vanhempaansa. Tämä omainen on saattanut tehdä sitä jo vuosia ilman minkäänlaista ulkopuolista apua. Myös omaisilla on oikeus lepoon ja se ei tarkoita sitä, ettei hän välittäisi.
Ihmisten hyvinvointi pitää mennä rahan edelle.

Lähihoitaja
Päivi Mäenpää-Salonen

Kirjoitus julkaistu Pitäjänuutisissa 19.11.2010

Hoitajat ja vanhukset vastaan Mäntyharjun kunta ja koko Suomen valtio

Palvelukeskus Ruskahovissa on asukkaiden hoitoisuus huomattavasti lisääntynyt kasvavan dementian myötä, ja henkilökunta palaa loppuun. Vanhuksille ei jää aikaa riittävästi. Länsi-Savokin oli huomioinut Palvelukeskus Ruskahovin huolen 15.10 takasivullaan. Asia otettiin perusturvassa vain ilmoitusasiana vastaan. Henkilöstö siis laati monisivuisen kirjeen perusturvalautakunnalle ja johtoryhmälle, asia ilmenee perusturvalautakunnan esityslistasta, kohdasta ilmoitusasiat!

Minimin alarajalla (jopa alle) keikutaan hoitajien määrän suhteen ja puhutaan koko ajan rakenneuudistuksesta ja töitten uudelleen järjestelyistä. Kotihoidossa ollaan tiukilla, aikaa ei sielläkään jää asiakkaille kuin pieneen käväisyyn, asiakasmäärät lisääntyy koko ajan. Maksimissaan jopa 32 käyntiä/vuoro. Vanhukset  jonottavat kotihoidon palveluihin yhtälailla kuin jonotetaan palvelulaitoksiin. Paikkoja vähennetty ja yksi paikka vielä vähennetään Ruskahovista.  Halutaan panostaa enemmän kotihoitoon. Hyvä, mutta millä resursseilla? Paljon hoidettavia,  ja mahdollisimman vähällä henkilökunnalla. Kotihoitoon kun ei ole keksitty edes vähimmäismitoitusta. Miksi pitää odottaa, kun muihinkin asioihin puututaan heti, mitkä vaativat välitöntä asiaan puuttumista, kuten lääkärijonot?

Ratkaisuksi esitetään myös hoitohenkilökunnan koulutusta. Miten koulutus auttaa tekemään asian vielä nopeammin, kun ollaan jo aivan äärirajoilla. Onko niin, että kun asia ei kosketa itseään, ei asialle tarvitse tehdä mitään? Miksi Mäntyharju on niin vanhusvastainen? Jokuhan tässä mättää. Ei voi aina vain odottaa ja odottaa, että itsestään ihme tapahtuisi. Minne se inhimillisyys on kadonnut omia kuntalaisia kohtaan? Jotkut asiat halutaan hoitaa heti, ja se onnistuukin nopeasti, jos halua vaan löytyy. Tällä alalla hoitajat tekevät  ns. harmaata ylityötä, johon liittona Super ottaa valtakunnallisesti kantaa kampanjalla: Joku raja joustamisellakin! Tarkoitus on valtakunnallisesti puuttua niin sanottuun harmaaseen ylityöhön. Tehdään ns. tuplavuoroja, kaksi vuoroa putkeen: aamu ja iltavuoro klo: 7.00-20.00. Vuoroja vaihdetaan ja annetaan vastaavasti vapaana samalla listalla tunti tunnista. Tästä ei kerry varsinaista ylityötä vaan ns. harmaata ylityötä, josta ei makseta normaalia ylityökorvausta ja henkilöstön todellinen mitoitustarve jää havaitsematta. Sijaispulan vuoksi aina joku jää tekemään pitkän vuoron, koska työkaveria ei jätetä. Työajat vaikuttavat kaikkeen ja vaikuttavat myös vapaa-aikaan, joka ilmenee väsymyksenä. Väsymys on myös suorassa yhteydessä työturvallisuuteen. Mahdolliset virheet lisääntyvät hoitajien väsymyksen myötä.

Olen kertonut tästä tilanteesta aikaa sitten, että käsissä on tikittävä pommi. Silloinkin asiaa väheksyttiin ja asialle jopa hymähdettiin. Nyt on tilanne vielä pahempi. Hoitajat yrittävät tehdä työnsä parhaalla mahdollisella tavalla ja haluavat sitä edelleenkin. Mutta jos ei henkilökuntaa lisätä, yhtälö on mahdoton. Sairaslomat näkyvät ja tuntuvat monella eri tavalla.

Myöskään hoitopaikkoja ei pidä vähentää, vaan lisätä, koska vanhukset ovat kotonaan yhä huonommassa kunnossa, eivätkä välttämättä pärjää enää kotihoidon turvin, vaan tarvitsevat ympärivuorokautista hoitoa.

Näinkö kunta kiittää  kun ikänsä veroja maksaneet vanhukset tarvitsevat kunnan palveluja? Näinkö haluttaisiin itseään hoidettavan? Näinkö kunta palkitsee uutterat ja kiltit hoitajat, jotka tekevät mukisematta työnsä. Jos miesvaltaisella alalla oltaisiin, tälläistä ei edes tapahtuisi.

Missä viipyy laki tähän asiaan? Suosituksilla ei tee yhtään mitään. Niitä voi aina rikkoa. Tähän tarvittaisiin kuntalaisadressi!
 
Tanja Hartonen-Pulkka (sd)
Työsuojeluvaltuutettu
Kunnanvaltuutettu
Kunnanhallituksen jäsen

Pitäjänuutiset 19.10.2010

Miksi eläkeikää nostetaan?

Eläkeiän nosto siksi, että väestön ikä nousee? Eletään jo lähes satavuotiaaksi, ja siitä syystä pitää jaksaa kauemmin töissä. Näin viisaammat väittävät.
Just joo, ei oteta huomioon ollenkaan nykyajan vaatimuksia työssä. Tehokkuutta, laatua ja suuremmalla panoksella. Työmäärät kasvavat, vaatimukset ja tahti on tiukka. Ihmisestä viedään kaikki mehut, ja hän on eläkkeelle valmis jopa aiemmin kuin nykyinen eläkeikä päästää. Asiasta päättävät eivät tee niin sanottua oikeaa työtä. Ainakin tuntuu siltä. Niin se vain on, lyhyesti.

Olen kuullut useammalta henkilöltä, miten vanhustenhoito oli helpompaa ennen vanhaan. Nykyään he ovat yhä vain enemmän huonokuntoisia.
Samaan hengenvetoon kysyn myös, miten laitoshoitopaikkoja voidaan vähentää, kun tarve kasvaa? Paikkoihin on jonoa tai sitten paikkoja ei ole. Omaiset väsyvät. Usein puoliso itsekin on jo ikääntynyt ja tarvitsee lepoa, eikä jaksa. Mihin päättäjien järki on kadonnut?
Sama pätee varmaan muillakin aloilla?

Tanja Hartonen-Pulkka
lähihoitaja, kunnanvaltuutettu (sd.)
Mäntyharju

http://www.lansi-savo.fi/Mielipiteet/miksi_el%C3%A4keik%C3%A4%C3%A4_nostetaan_10461075.html

Huoli nuorisosta

Pitäjänuutisissa oli huolestuttavaa viestiä 7-luokkalaisten juomisesta. Paikat ja kaikki selvitettiin tarkkaan, mutta heräsivätkö vanhemmat? Tähän asti vanhemmat eivät ole ehkä huomanneet lasten juomista, jos se tapahtuu aikaisin illalla. Nyt kun asia on julkinen, voi asiaan puuttua. Itselläni meni kylmät väreet, miten maailma muuttuu. Vai muuttuuko? Mietitäänpä itse kukin omaa nuoruuttamme. Hienoa, että nuorisotoimi tiedottaa asioista!

Koulussa paineet kasvavat, opettajien rooli korostuu myös. Myös opettajan pitää olla koulussa aikuinen ja oikeudenmukainen. Viesti kulkee kentällä, että nykyään numeroitakin pudotetaan parilla numerolla ja numeroihin vaikuttaa niin moni asia. Jos olet ujo, et tunnilla viittaa ja vaikka numero olisi kokeitten perusteella kymppi, mikä mittaa tietoa, voi numero olla kasi todistuksessa, kun et osallistu.

Yksilö pitäisi huomioida, mutta huomioidaanko?

Pahoinpitelykin koulussamme kuohutti. Lapset kertokaa kotona vanhemmillenne mitä missäkin tapahtuu. Opettajatkaan eivät näe kaikkea, oppilaat näkevät paremmin, sen hiljaisenkin kiusaamisen. Se on ovelaa, eristetään porukasta. Kiusaamista tapahtuu, se on vain totuus, sitä on erimuotoista. Joka lukuvuoden aluksi pitäisi pitää luento koulukiusaamisesta muistutuksena oppilaille. Onko KIVAkoulu-opas kiertänyt vanhemmilla?

Luokissa on kaaos. Opettajat ovat pulassa, henkilökohtaista apua tarvitsisi yhä useampi oppilas, mutta resurssit eivät riitä ja ei varmaan löydy rahaakaan. Suurin osa ajasta joissain luokissa menee luokan rauhoittamiseen. Erityisluokat uuden koulun myötä lopetetaan , riittääkö siihen koulussamme resurssit? Onko opettajilla riittävästi koulutusta nuoren kohtaamiseen? Koulukuraattorinkaan aika ei riitä enää.

Yhtenäiset säännöt joka kouluun on varmasti hyvä juttu, mutta myös siihen tulee sitten sitoutua. Toiset opettajat sallivat mm. kiroilun, ja toiset eivät. Myös vanhempien ja oppilaiden tulee osallistua sääntöjen tekoon opettajien kanssa.

Sovitaanko, että uuden kouluhankkeen myötä, muuttuu myös ilmapiiri. Että hiljaisimmatkin saavat tukensa, vilkkaimpiakin ohjataan ja autetaan. Uusi koulu, uusi asenne.

Ei ole helppoa nykyajan paineitten keskellä olla edes vanhempi. Arjen paineet kasvavat, työpaineet kasvavat, yhteiskunta muuttuu aina vaan itsekkäämpään suuntaan. Kaikki vaikuttaa kaikkeen. Tuntuu, ettei kukaan enää auta ketään, hyvä kun tuntee edes naapureitaan. Pysähdytäänkö hetkeksi?

Huoli on yhteinen. Kannustetaan lapsiamme, huolehditaan yhdessä.

Tanja Hartonen-Pulkka

Julkaistu Pitäjänuutisissa 13.4.2010

Hoitajien työssä jaksaminen

Puhutaan puuttuvista lääkäreistä ja kaikesta muusta, mutta ei nosteta esille huutavaa hoitohenkilökunnan sijaispulaa Mäntyharjun kunnassa.

Sairaslomalle jäädessä hoitaja potee huonoa omaatuntoa siitä, että joutuu jäämään pois töistä. Tietää, ettei sijaista saa. Sijaisia ei kerrassaan ole missään. Sairastapauksen vastaanottava hoitaja vastaanottaa puhelun sairastumisesta ja on pois vahvuudesta soittaessaan sijaislistaa läpi (listassa parikymmentä vaihtoehtoa) ja kun ketään ei saa, niin käydään työlistaa läpi, kuka jää. Soitellaan hoitajille ketkä ovat vapaalla ja kysellään aamuvuorolaisilta, että jäisikö joku iltaan asti.

Hoitajat tekevät tuplavuoroa 7.00-20.00 paikkaamassa tilannetta. Vapaapäivät menee alta pois, koska ne työt on tehtävä. Kun et suostu, tulee huono omatunto siitäkin, vaikka ei saisi.

Olemme kuitenkin hoitajia, joilla sydän paikallaan ja haluamme hoitaa vanhukset. Viime kesä oli rankka, kun hoitajilla oli lomia ja sairaslomia. Juuri ja juuri selvittiin. Onneksi se kesä on takanapäin.

Kukaan ei varmaan omaisista ja kunnan yläkerrasta tiedosta tilannetta, kun ikäänkuin hoitajavajausta ei papereissa näy, kun me teemme silti sen työn.

Hoitajat palavat loppuun. Kukaan ei tiedä milloin ollaan töissä ja milloin ei.

Pysyykö hoidon laatu hyvänä? Onko potilasturvallista, että hoitaja tekee pitkää päivää?

Mistä saadaan sijaisia? Eikö tilanteelle voisi tehdä jotain. Jatkuvasti sijaispula, eikö kuntaan voisi perustaa hoitajan toimea/toimia vakituiseksi, joka paikkaisi sairastapauksia kunnassa?

Varajärjestelmä?

Meillä on se kuuluisa omakin elämä. Oma perhe ja harrastukset kotona odottamassa. Kun työ ja perhe-elämä pysyvät tasapainossa, työnteko on mukavaa.

Työ on muutenkin psyykkisesti ja fyysisesti raskasta ja pitää olla kaiken aikaa mukana työssään sydämellä. Täytyy huomata kaikki voinnin muutokset, jaksaa ja kannustaa vanhuksia omatoimisuuteen ja olla mukana tukemassa omaisia.

Ajatelkaa mitä voisi seurata henkilökunnan väsymyksestä. Hoidosta ja sen laadusta ei voi, eikä saa tinkiä!

Väsymyskin ajaa hoitajan sairaslomalle.

Tanja Hartonen-Pulkka

Jokela - Kauhajoki yksilönvapauden kova hinta

Suuren tragedian keskellä päättäjät usein toteavat olevansa voimattomia, mutta yhteiskunnalla on aina mahdollisuus puuttua halutessaan ongelmaan. Lopullisia ratkaisuja etsiessä tulisi käyttää tarvittaessa väliaikaisia keinoja.

Nämä kaksi traagista tapahtumaa olisi pystytty estämään tiukentamalla aseenkantolupien myöntämistä. Käsituliaseiden (pistoolien) lupa yleensä myönnetään ampumaharrastustoimintaan. Miksi yhteiskunta ei voi rajoittaa tämän harrastustoiminnan järjestämistä vain suljetuissa ja valvotuissa tiloissa tapahtuvaksi toiminnaksi, vähimmäisvaatimuksena kahden henkilön yhtäaikainen läsnäolo. Aseiden säilyttäminen tapahtuisi ao. tiloissa.

Suomen kuuluisimmat kahdeksan surmanluotia ammuttiin metsästykseen tarkoitetulla aseella. Näiden aseiden valvonnan voisi velvoittaa metsästysseuran järjestettäväksi (esim. aseiden lukot suljetussa säilytystilassa). Em. melko harmittomilla ja järkevillä lain tiukentamisilla olisi vaikutusta myöskin maamme kohtuuttoman korkeisiin itsemurhalukuihin.

Lain tiukennus olisi väliaikainen, tarvehan poistuisi ratkaisemalla lasten ja nuorten pahoinvointi-ongelman.

Näinä päivinä on syytä muistaa, että valtiovalta on leikkaamassa Jokelan tragedian jälkihoitoon varattuja rahoja ja esim. Mäntyharjun kunnan koulupuolen valtionosuudet pienenevät n. neljänneksellä ensi vuonna (leikkaus n. 300.000 e)

Hallituksen ajama autuaaksi tekevä Amerikan malli on jälleen kerran osoittanut karmaisevalla tavalla toimimattomuutensa. On entisestäänkin vahvistettava turvallisen ja kaikkia kansalaisia koskevan hyvinvointiyhteiskunnan rakentamista. Väliaikaisina keinoina on käytettävä lain tiukentamista, jotta voisimme taata jokaiselle perusoikeuden turvallisuuden tunteeseen.

Heikki Vaskelainen

Perhepäivähoitajien palkat kohdalleen

Mäntyharjun kunta voisi olla edelläkävijä ja korottaa roimasti perhepäivähoitajien palkkoja. He ovat jääneet todelliseen palkkakuoppaan. He tekevät tärkeää työtä meidän lapsiemme hyväksi ja he ansaitsevat sen palkan mikä heille kuuluu. Tietysti myäs mahdollinen koulutus on otettava palkassa huomioon. Muissakin ammateissa koulutettu saa parempaa palkkaa, esim. hoitoalalla kouluttamaton saa joko -5% tai -10% normaalipalkasta.

Tälläisen kirjeen olen toimittanut kunnalle useaan eri paikkaan ja jopa ministeriöön. Mutta... kukaan ei tee asialle mitään.

 Maaliskuu 2008:

Perhepäivähoitajien tämänhetkinen/ ikuinen ongelma

Minuun on otettu yhteyttä työntekijöitten itsensä taholta ja onhan se yleisesti tiedossa muutenkin, että perhepäivähoitajat ovat jääneet palkkakuoppaan. Muitakin epäkohtia on kuten

*) Lelujen huonokuntoisuus ( perhepäivähoitajat käyttävät leikeissä omien lastensa leluja) Ja kuitenkin kunnan olisi huolehdittava, että jos lelulainaamo on kunnalla olemassa, lelutkin olisivat vähintäänkin käyttökelpoisia.

*) Työajat ovat pitkiä ja viikottaiseksi työajaksi on sovittu 43 tuntia 15 minuuttia ja tasausjakso Mäntyharjun kunnassa kaksi viikkoa. Miksi työaika on noin paljon suurempi kuin muissa työpaikoissa. Yleensä viikottainen aika ei tietääkseni ylitä 40 tuntia muuallakaan?

*) Sairas lapsi. Siis jos perhepäivähoitajalla on oma lapsi, joka sairastuu, hän joutuu palkattomalla lomalle sairastumisen ajaksi, koska muitten vieraiden hoitoon tuleminen estyy. Eikö tähän nyt jotain muuta ratkaisua järjesty? Saahan muussa työssä olevat vanhemmat jäädä kotiin hoitamaan sairasta lastaan (alle 10v) ja ihan palkan kanssa.

Palkasta laajemmin: palkkoja tutkiessa ansiot jäävät 1300 euron (riippuen lapsimäärästä) tietämille miinus verot. Naistyövoiman hyväksikäyttöä suorastaan. Koulutus pitäisi myös uudistaa ja maksaa koulutetuille enemmän palkkaa niin kuin muillakin aloilla. Pitäisikö perhepäivähoitajan valintaan jo koulutuksenkin vaikuttaa? Koulutetut hakevat kyllä muualle töihin, koska perhepäivähoitajan palkka ei houkuta.

Ei tuollainen palkka houkuta ketään, ja kun vanhimmat perhepäivähoitajat jäävät eläkkeelle, ei nykyaikana enää kohta perhepäivähoitajia saa enää mistään.

Ristiriita: koulutus kunniaan, mutta koulutetut (esim. lähihoitajat) saavat muualta paremman palkan.

Pelkona on, että koko ammattikunta katoaa pikkuhiljaa eläköitymisen myötä.

Siis perhepäivähoitajien olosuhteet ovat erittäin heikot. Alipalkalla tehdään pitkiä työpäiviä, viikkoaika pidempi kuin muilla aloilla ja jos kotona sattuu olemaan oma lapsi, joka sairastuu, joutuu palkattomalle ja tulot vähenee entisestään.

Kannattaisi nyt päättäjien herätä ja miettiä mikä on perhepäivähoitajien tulevaisuus ja jos heitä halutaan pitää kunnassa, miettiä palkan korotusta. Kerralla kenenkään talous ei riitä niin reiluun korotukseen kuin olisi tarvis, mutta huoli perhepäivähoidon tulevaisuudesta on olemassa ja tilanne on huolestuttava koko Suomen tasolla, vaikka kunnittainkin on palkkaeroja.

Peruspalveluministerikin on huolissaan perhepäivähoitajien palkoista:
"Erityisen huolestunut Risikko on perhepäivähoitajien vähenemisestä. Perhepäivähoidon vetovoimaisuus pitäisi säilyttää. Tiedän, että moni kokee palkkauksen epäoikeudenmukaisena. Minulla on monia hyviä ystäviä, jotka työskentelevät perhepäivähoitajina. Ymmärrän heidän huolensa, Risikko summaa. " (Iltalehti 18.3.08)

Tanja Hartonen-Pulkka

kirjoitus julkaistu Pitäjän Uutisissa 23.9.2008