MÄNTYHARJUN SOSIALIDEMOKRAATTIEN HISTORIAA

Arvoisa lukijamme. Käytettävissämme on kolme korkeatasoista historiikkia täällä Mäntyharjussa ja lisäksi eräitä muita Työväenarkistossa Helsingissä. Seuraavassa on ERITTÄIN KARKEALLA kädellä koottu muutamia kiintopisteitä ja erillismerkintöjä aikojen saatosta.

Mäntyharjun Työväenyhdistys syntyi perustavassa kokouksessa Salmelan pitäjäntuvalla Kirkonkylässä maaliskuun 18. p:nä 1906. Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin rakennusmestari K. Karppinen ja pöytäkirjanlaatijaksi kirjuri Wäinö Planting. Vuodelta 1912 on lyhyt mutta naseva merkintä, joka hyvin sopii myös meidän aikaamme 2000-luvulle: "Johtokunta päätti ivan- ja pahantekijäin nimet julkaista sanomalehdessä."

Vapaussota kosketti erittäin raskaasti Mäntyharjua taisteluiden, vankileireillä kuolleiden ja Mäntyharjussakin tapahtuneiden teloitusten johdosta. Vasta toisen maailmansodan jälkeen Työväenyhdistyksen useiden vaatimusten johdosta vainajat siirrettiin kirkkomaahan yhteishautaan, mihin kaikkiaan 76:n vainajan jäämistö kätkettiin, näistä tuntemattomia 39. Vakaumuksensa puolesta kaatuneiden muistomerkki paljastettiin toukokuussa 1949.

KOLME TYÖVÄENTALOA

Toiminta ilman omaa huoneistoa koettiin hankalaksi alusta alkaen. Kirkonkylään rakennettiin ensimmäinen työväentalo kooltaan 8 x 6 m. Vihkiäisjuhlaa vietettiin mikonpäivänä 1909. Muutaman vuoden kuluttua havaittiin, että talo ei ollut tarkoituksenmukainen. Niinpä yhdistykselle ostettiin talo taajamasta liikemies Eichornilta. Talo oli huonokuntoinen ja sijaitsi vuokratontilla. Tämä talo tunnettiin nimellä "Törmälä". V. 1923 yhdistykselle ostettiin tontti Penttilän tilasta 4500 mk:n hinnalla, kooltaan tontti oli 50 aaria. Aikaisemmat talot päätettiin myydä.

Sos.dem.puoluetoimikunnalta pyydettiin luonnospiirustuksia, joista hyväksyttiin tyyppi 2 hirsistä rakennettavaksi. Mäntyharjun Säästöpankista saatiin 100000 mk:n laina takausta vastaan. Suunnitelmat valmistuivat v. 1927, työ edistyi nopeasti ja talon vihkiäisjuhlaa vietettiin syyskuun 23. p:nä 1928. Hanke oli tuon ajan mittapuun mukaan ja varsinkin Työväenyhdistyksen voimavarain mukaan valtava hanke. Katsoivat sitä jotkut kadehtienkin.. Pitäjällä kiersi tarina, jonka mukaan arveltiin, ettei Työväenyhdistys jaksa taloa ylläpitää, jolloin siitä saadaan mainio suojeluskuntatalo.

Uudessa talossa tanssittiin, näyteltiin, tanhuttiin, urheiltiin ... V. 1928 estettiin yhdistykselle perustettavaksi Näytelmäseura. Työväenyhdistyksen urheilukerho Jäntevä sai talosta erinomaiset harjoitustilat. Aluksi Jäntevä oli siis Työväenyhdistyksen alainen, mutta myöhemmin se rekisteröitiin itsenäiseksi seuraksi.

TYÖVÄENYHDISTYS EROAA SDP:STÄ 

Sos.dem.puolueen sisäisten linjariitojen, eripuraisuuden ja monien vaiheiden jälkeen puolueesta eronnut ryhmä perusti oman puolueen. Työväen ja pienviljelijäin Sosialidemokraattinen Liitto, TPSL, perustettiin Helsingissä 6. - 7.5. 1957.

Marraskuun 22. p:nä 1959 pidetyssä kokouksessa Työväenyhdistys päätti äänestyksen jälkeen äänin 36 - 16 erota Sosialidemokraattisesta Puolueesta, jonka hallintoon 18.3.1906 oli päätetty yhtyä. Kokouksen kulkuun ja ratkaisevaan päätökseen tyytymättömät siirtyivät suoraan Leo Pärssisen kotiin pohtimaan syntynyttä tilannetta. Valittiin toimikunta valmistelemaan uuden yhdistyksen perustamista paikkakunnalle. Perustava kokous pidettiin itsenäisyyspäivänä 1959 Leo Pärssisen luona. Yhdistyksen nimeksi hyväksyttiin Mäntyharjun Sosialidemokraattinen Yhdistys ry, ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin Leo Pärssinen, varalle Kustaa Lepistö, sihteeriksi Eino Piirainen ja rahastonhoitajaksi Anni Karttunen.

SELÄNNIEMI DEMAREILLE

Kokoontuminen jäsenten kodeissa oli hankalaa. Kesäkuussa 1960 johtokunta keskusteli kesänviettopaikan ostamisesta rakennusmestari Kaapo Kasniolta. Jäsenistön kokoukselle voitiin 5.7.1960 ilmoittaa johtokunnan tekemästä kiinteistökaupasta. Selänniemi oli ostettu. Rakentaminen edistyi vauhdikkaasti, ja tupaantuliaiset pidettiin 9.9.1962.

TYÖVÄENYHDISTYS TAKAISIN SDP:N JÄSENEKSI

TPSL ei saavuttanut riittävää kansansuosiota ja 1960 - luvun lopulla havaitaan, että puolue tulee poistumaan poliittiselta kartalta. TPSL purettiin ylimääräisessä puolue kokouksessa 3.6.1973. Työväenyhdistys teki lopullisen päätöksen liittymisestä SDP:n jäseneksi 5.7.1973. Mäntyharjussa oli nyt kaksi rinnakkaista SDP:n jäsenyhdistystä.

SOS.DEM. YHDISTYS LIITTYY TYÖVÄENYHDISTYKSEEN

Vuonna 1975 muodostettiin yhteistyötoimikunta neuvottelemaan yhteistyöstä molempien yhdistysten kesken. Useita vaikeita sekä taloudellisia että periaatteellisia kysymyksiä oli ratkaistavana. Työn tuloksena Sos.dem. Yhdistys ja Työväenyhdistys tekivät elokuussa 1979 periaatepäätökset molempien järjestöjen yhdistymisestä. Päätöksen mukaan toimintaa jatkaa yhdistyksistä vanhempi eli Työväenyhdistys, jonka jäseniksi Sos.dem. Yhdistyksen jäsenet siirtyvät. Samassa yhteydessä Sos.dem. Yhdistys päätti yksimielisesti Selänniemen kiinteistön lahjoittamisesta Työväenyhdistykselle, joka puolestaan päätti, että Selänniemen kiinteistö otetaan rasitteineen lahjoituksena vastaan.

Todettakoon, että yhdistymisneuvottelut olivat vaikeat ja raskaat. Mäntyharju oli piirin alueella viimeisiä kuntia, jotka saivat yhdistymisneuvottelut päätökseen. Tästä on syytä esittää erityisen kaunis kiitos piirisihteeri Iikka Viitamiehelle, jonka neuvottelutaidon, sitkeyden ja peräänantamattomuuden johdosta yhdistyminen saatiin toteutetuksi.

RASKAAT TYÖN VUODET

Työväentalon peruskorjauksesta oli keskusteltu vuosikaudet. Ensimmäiset korjaussuunnitelmat laati rakennusmestari Jaakko Ylönen Mikkelistä v. 1981. Varsinaiset rukkastyöt alkoivat 1985, jolloin Työväentalo liitettiin kunnan vesi- ja viemäriverkostoon. Sisäänkäynti muutettiin nykyiselle paikalle eteläpäätyyn. Teatteri Kinon laitteistoa uusittiin ja elokuvateatteriin hankittiin uudet tuolit. Kuusi vuotta jaksettiin käyttää vapaa-ajat korjaustöihin. Tehtiin jättiläisen työ - jättiläisen rukkasilla. Puhallettiin yhteen hiileen, siinä onnistumisen salaisuus.

Eivät rukkastyöt loppuneet Työväentalon saneeraukseen. Otettiin tarkasteluun Selänniemen kunnostus. Kesällä 1995 päärakennukseen vedettiin säköjohdot, seuraavina vuosina uusittiin katto, talo maalattiin sisältä ja kunnostettiin kalustoa, samoin piharakennuksia ja saunaa kunnostettiin.

Edellä on vain viitteellinen hipaisu siitä työmäärästä, joka noina vuosina tehtiin. Opetusministeriö avusti korjaustöissä yhteensä 150 000 mk, Elokuvasäätiö 97 000 mk, Mäntyharjun kunta 24 000 mk ja yhdistyksen oma lainoitus oli 45 000 mk. Lisäksi kassavaroja ja rajusti talkootyötä.

V. 1996 heitin puheenjohtajana kysymyksen, pitäisikö Selänniemi myydä? Sitä kysymystä pohditaan edelleen tänäkin päivänä.

TYÖVÄENYHDISTYKSEN NIMI MUUTETAAN

Puheenjohtajakaudella sain muutamia puhelinsoittoja ja eräiden "kahvikuppikeskustelujen" keskeinen sanoma oli, että Työväenyhdistys - nimi on harhaanjohtava, se saatetaan sekoittaa veljiin vasemmalla eli kommunisteihin. Alustava keskustelu nimen muuttamisesta käytiin 14.4. 1991, minkä jälkeen asia jäi vuodeksi hautumaan. Keskusteluissa korostettiin, että puolueen nimen tulee näkyä yhdistyksen nimessä. Vuoden 1992 kevätkokouksen päätöksessä todetaan, että kokous päätti yksimielisestimuuttaa Mäntyharjun Työväenyhdistys ry:n nimen Mäntyharjun Sosialidemokraatit ry:ksi. Uusi nimi päätettiin ottaa käyttöön heti.

Toistaiseksi nimenmuutoksella ei ole ollut merkittävää vaikutusta. Se ei ole toiminut piristysruiskeena jäsenmäärää ajatellen ja pitkäaikaiset jäsenet käyttävät puhekielessä edelleen vanhaa Työväenyhdistys - nimeä.

ISMO KIVIHARJU PRESIDENTIN VALITSIJAMIEHEKSI

Vuosi 1988 oli yhdistyksen toiminnassa pääasiassa vaalivuosi. Läpikäytiin kolmet vaalit, jotka työllistivät varsinkin aktiivijäsenistöä läpi vuoden monin tavoin. Presidentin valitsijamiesvaalien vaalivastaajaksi nimettiin Arto Haverinen. Mäntyharjussa ehdokkaana oli sitoutumattomana sosialidemokraattien listalla teollisuusneuvos, kenkätehtaan toimitusjohtaja Ismo Kiviharju. Kiersimme teollisuusneuvoksen kanssa yli 20 vaalijuhlaa läänin alueella, lisäksi teimme muut vaaleihin kuuluvat tehtävät.

Ismo Kiviharju tuli valituksi valitsijamieheksi saaden 3589 ääntä. Tulos on erinomainen, joutuuhan Mäntyharju kamppailemaan väestöpohjaltaan huomattavasti suurempien kaupunkikuntien kanssa.

Olimme vaali-iltana palaamassa Mikkelin vaalivalvojaisista, kun tuloksia alkoi tulla autoradiosta. Pysäytimme auton Ismo Kiviharjun kodin läheisyyteen ja aloin kirjoittaa numeroita muistiin. Lasi samppanjaa oli ansaittu!

MITEN TÄSTÄ ETEENPÄIN?

Vuoden 2004 kunnallisvaalit olivat sosialidemokraateille Mäntyharjussa kerrassaan upea menestys. Valtuutettujen määrä nousi neljästä seitsemään ja valtuustoryhmä nousi toiseksi suurimmaksi ryhmäksi. Lisäksi saimme tärkeän kunnanhallituksen puheenjohtajan paikan sekä muita tärkeitä tehtäviä. Kunnallisvaalien 2008 lähestyessä odotukset ovat edelleen hyvät. Edellisissä vaaleissa mukana oli 16 ehdokasta, nyt lähes viime hetkellä n. 30, siis melkein kaksinkertainen joukko hyviä ehdokkaita. Myös kaikkinainen muu valmistautuminen on ollut erittäin innokasta.

Mäntyharjun Sosialidemokraatit ry:n psta Arto Haverinen

Hei!

Jos kiinnostaa, niin muutamia kappaleita historiikkia vv. 1906 - 1996 saatavana allekirjoittaneelta. Ne ovat ilmeikkäitä ja mielenkiintoisia.